sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Hääaskarteluita

Siitä onkin tovi kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Vaikka aikaa on kulunnut, niin en ole ihan toimeettomana ollut. Viime aikoina iltoja on täyttänyt hääaskartelut. Kovasti suunnitelmat etenevät ja tekemistä on vielä paljon, varsinkin kun tarkoituksena on tehdä itse kaikki alusta asti. Moni varmasti miettii, että miksi nähdä itse vaivaa ja tehdä kaikki itse alusta asti, jos kerran on palveluita joilta ostaa valmiiksi tehtyjä mm. kortteja. Minä näin käsityöihmisenä olen hyvinkin tarkka kaikesta ja haluankin sen vuoksi vaalia omaa tärkeää päivää, joka on myös kihlatulleni yksi tärkeimmistä päivistä, tekemällä itse kaiken minkä vain voin. Varsinkin kun itseltäni riittää intoa, halua ja mielenkiintoa tehdä.

Aluksi lähdettiin siitä, että minkävärinen on värimaailma häissämme, koska häät tulevat olemaan talvella (toivon mukaan silloin on edes vähän lunta maassa) ja olemme molemmat sinisen ystäviä, niin meille se oli aika päivän selvää, että sininen tulee olemaan meille se pääväri häissämme. Toki muitakin värejä löytyy kuten harmaata, valkoista ja ripaus punaista. Myös hääpuvustani tulee löytymään jotain sinistä. :)

Kutsukortit ovat sitä vaille valmiit, että enää puuttuu varsinainen teksti ja kutsuleima kortin etusivulta. Meidän häissä perinteiset hääkarkit tarjotaan pienistä konteista, joita jokainen saa oman. Kontit tehdää itse punoen paperinarusta, työtä on paljon, mutta on vaivan näköistä. Ohjelmavihkoa ei olla vielä aloitettu, mutta on suunniteltu ja mietitty. Ohjelmavihko tulee noudattamaan samaa kaavaa kuin kutsukortti. Koristeista on mietitty sen verran, että pöydille tulee kuitukangasta tai jotain vastaavaa, itse tehtyjä kynttilöitä sekä luonnollisesti itse tehdyt kukka-asetelmat. Se on vielä vähän avoin, että saanko kukat tehtyä niin, että ne voisi olla maljakossa vai tuleeko ne laittaa pöydälle lepäämään verhomaisesti. Tämän lisäksi myös hääkimppu tulee olemaan itse tehty paperinarusta. Paperinaru onkin yksi pääjuttu myös meidän häissä, siitä tehdään itse niin paljon kukka-asetelmia kuin vain mahdollista ja kaikissa korteissa /ohjelmavihkoissa tulee olemaan paperinarua. Hääpukuni tekee minulle isosiskoni, joka on ompelija ja osaa asian. Siskoni on tehnyt muutamia hääpukuja aiemmin ja häneltä löytyikin kaapista oma ja pikkusiskon puku, joita sovitin jo vuosi sitten ja silloin totesimme, että isosiskoni puku sopii kooltaan minulle, sitä tulee vain muuttaa hiukan minulle mieleseksi ja vähän nipistää toisesta kohtaa ja toiseen kohtaan lisätä leveyttä, jotta puvusta tulee istuvampi. Uskon, että siskoni osaa tehdä puvusta minun näköisen pienellä muokkauksella.

Kaaso ja bestman taitavat olla innoissaan kun ei olla heille paljon vastuuta annettu. Meille on tärkeintä, että he ovat viimeisenä päivänä meitä tukemassa ja auttamassa. Kanttoriksi on pyydetty minun entinen koulukaveri sekä kuvaajaksi on pyydetty entinen koulukaveri; molemmat ovat myös tärkeitä ihmisiä minulle edelleenkin. Yksi tärkeä asia jota en ole vielä varmistanut, on se, että toivon sydämmestäni asti, että isäni saattaa minut puoleen väliin; tämä merkitsisi minulle sekä kihlatulleni paljon, mutta saapa nähdä suostuuko isäni siihen. :)


Vähän kuvia askarteluista:
 kutsukortti tekstiä vaille valmis

 hääkimpun kukista esimakua

kynttilä harjoitus nro: 1

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Kaunis ajatus on tärkeintä

Inspiraation iskiessä syntyisi mitä vain. Loppu viikosta päätin, että nyt tulee sit jotain töitä valmiiksikin, eikä vain meinata. Jo muutaman viikon puoli valmiina maannnut ristipistotaulu valmistui vihdoinkin ja nyt pitäis vielä saada tehtyä kortti, jolloin se olisi valmis lähetettäväksi kaverilleni häälahjaksi. Häät ovat parin viikon päästä, joten hyvin ehdin sen vielä postittaa; toivon mukaan hän pitää yllätyksestä. :) Korttiin täytyy käydä tänään vielä ostamassa tarvikkeita askarteluliikkeestä. Alla on kuva taulusta, kuvasta olen tuhrinut tarkoituksella nimet alalaidoista. Pääasiallisena tekniikkana on käytetty ristipistoa, mutta jonkun verran on käytetty myös puolipistoa ja tikkipistoa. Koko kuvaa ympäröi neliskanttinen tikkipisto, mutta se ei juurikaan näy, koska jää kehyksien alle piiloon. Alkuperäisessä versiossa oli käytetty toisenlaisia kehyksiä niin, että se neliskanttinen tikkipisto olisi näkynyt. Kehyksen ja tikkipiston väliin olisi jäänyt noin pari senttiä; mutta koska kehykset joita oli alkuperäisessä kuvassa käytetty eivät miellyttäneet minua, niin valitsin kehyksen joka puolestaan miellytti minua ja näin ollen siitä tuli tällainen.


Olen itse niin tarkka kaikessa käsityö asioissa, että jos se menee lahjaksi jollekin, niin sen täytyy olla myös täydellinen. Jos tulee mokattua, niin se korjataan. Täydellisyyteni huomasin edellisessä duunissakin, jossa olin tarkastaja/parsija. Sielä tuli eräät kerrat korjattua toisten virheitä ja virheet eivät olleet mitää pieniä; parhaimillaan korjattiin isoja reikiä joita oli tullut kudonta vaiheessa, pikkutarkkaa työtä. Sidoksetkaan kun ei olleet mitään perus toimikkaita tai palttinoita, vaan ne oli yhdistettyjä, niin että monilla meni silmät kieroon kun alkoi seurata langan juoksua. Myös tämän ristipistotaulun kohdalla tuli vähän mokattua jota koitin toki peitellä, toivon ettei ystäväni sitä huomaa; nimittäin sain työhöni ruskean pienen läikän jostain. Ensin koitin sitä pestä, joka kyllä haallistui sillä, mutta ei lähtenyt täysin, sen jälkeen päätin kirjoa siihen päälle jotain, jolla saan sen häivytettyä. Alkuperäisessä ohjeessa siinä olisi ollut pelkkä pohjakangas näkyvissä, mutta niin en voinnut sitä jättää, koska silloin se olisi näkynyt aivan liian selvästi tummempana kohdata, pohjakangas kun on kuitenkin väriltään valkoinen. Loppu tulos miellytti kuitenkin minua, nyt sitä ei juurikaan huomaa ellei jää läheltä tuijottamaan ja tiedä tarkkaan kohtaan missä se on ollut.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Iltaa

Täällä tulen aika ajoin näyttämään ainakin millaisia käsityö luomuksia saan aikaseksi vuosien varrella. Kuvat ja kirjoitukset tulevat viiveellä, koska en jaksa viikottain päivittää tätä kaiken muun työn ohella. Nauttikaa ja kommentoikaa "luomuksistani".

Odotellessa uusista töistä kuvia ja kirjoituksia, niin laitan tässä muutaman kuvan viime vuoden töistäni. Viime vuona tuli tehtyä suhteellisen vähän töitä. Alkuvuodesta ompelin jonkin verran kestovaippoja, mutta sekin innostus loppui kun koulut alkoivat eikä ollut enää aikaa juuri ommella. Tällä hetkellä tuolla on kaksi vaippaa hiukan kesken, tosin ei niille ole käyttäjääkään, ni voi olla, että menee hetki ennen ku saan ne ommeltua loppuun. Kaikki vaipat mitä oon tehny, ovat olleet kokeiluita ja pääosin ne on mennyt sisarusten lapsille käyttöön. Muutaman vaipan myös kaverini otti tyttärelleen käyttöön, joka suunnitteli kuvassa olevaa mallia. Jatkossa teen vaippoja kyllä vain läheisille tuttaville ja omille muksuille sitten kun niitä alkaa syntyä. Tosin kovin innokkaita kestovaippailijoita ei minun suvussani tunnu olevan. :/ Kokeilin tehdä myös itse kestositeitä, ne kokeilut on vielä täysin harjoittelu asteella olevia kappaleita, joten niistä en kehtaa edes laittaa kuvia tänne.

Toinen mitä tein viime vuona oli siskon pojalle vauvalahjaksi leluja. Niistä tuli tällaiset, kuva on hiukan huonolaatuinen, mutta kyllä siitä selvän saa. Noiden sisällä on superlonia ja sen päälle on ommeltu kangasta. Jokainen noista on vähän erikokoinen ja yksi on myös sydämmen mallinen, tosin se ei näyt tässä kuvassa. Jokaisen lelun päässä on puurengas, jotta sen voi laittaa roikkumaan sinne mikä itselle on paras. Sisko sanoikin, että näistähän voisi tehdä mobiilin.


Tämä taitaa olla viimeisimpiä vuoden 2010 töitäni. Tein serkkutytölle tämän taulun. Tämä kuuluu siihen sarjaan oikeastaan, että menin faces lupaamaan, että “teen vuoden 2010 jotain itse tehtyä jos tykkäät tästä” ja serkku halus nähdä mitä saan aikaseksi. Ja tällaisen luomuksen minä sitten hänelle sain aikaseksi. Mitä pidätte? Kuvat ovat hiukan miten sattuu, kun ei näytä toimivan niinku haluais. Mutta taulusta kuva alla vasemmalla.